Suomen Venäjänsiniset ry:n säännöt
Säännöt hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 21.08.2019
1§ NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Suomen Venäjänsiniset ry ja kotipaikka Helsingin kaupunki.
2§ TARKOITUS JA TOIMINTA
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää venäjänsinisen kissarodun tuntemusta, arvostusta ja kasvatusta sekä toimia rodusta kiinnostuneiden yhdyssiteenä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa neuvonta-, tiedotus-, ja alaansa liittyvää, voittoa tavoittelematonta, kustannustoimintaa. Yhdistys järjestää esittelynäyttelyitä sekä ylläpitää yhteyksiä koti- ja ulkomaisiin kissajärjestöihin. Yhdistys voi toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia saatuaan asianomaisen luvan. Yhdistys noudattaa Suomen Kissaliitto ry:n ja Federation Internationale Felinen (FIFe) sääntöjä ja rotumäärityksiä.
3§ JÄSENET
Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä kaikki venäjänsinisestä kissarodusta kiinnostuneet henkilöt, jotka sitoutuvat noudattamaan yhdistyksen sääntöjä, ohjeita ja päätöksiä. Hallitus hyväksyy jäsenet.
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia tai perhejäseniä, jotka asuvat samassa taloudessa varsinaisen jäsenen kanssa, tai kasvattajajäseniä eli sellaisia yksityisiä henkilöitä, jotka ovat saaneet jonkun kissoihin liittyvän, kasvattajanimikkeen myöntämiseen oikeutetun, yhteisön myöntämän kasvattajanimen. Kannattajajäseniksi voidaan hyväksyä sellaiset oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka haluavat tukea yhdistyksen toimintaa. Kannattajajäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.
Pentuejäseniksi voi kissan kasvattaja ilmoittaa kasvattiensa uudet omistajat näiden suostumuksella. Kasvattaja maksaa liittymisvuoden jäsenmaksun. Pentuejäsenyys on voimassa liittymisvuoden, jonka jälkeen hallituksen on muutettava se jäsenen suostumuksella varsinaiseksi jäsenyydeksi tai tehtävä pentuejäsenyyden päättymisestä erottamispäätös.
Vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous erikseen varsinaisille jäsenille, perhejäsenille, kasvattajajäsenille, kannattajajäsenille ja kasvattajan maksamille pentuejäsenille.
Yhdistys voi kutsua kunniajäseniä. Kunniajäsenet hyväksyy yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä. Kunniajäsenet ovat vapautettuja jäsenmaksuista. Jäsen voidaan katsoa eronneeksi yhdistyksestä, ellei hän ole maksanut jäsenmaksuaan kunkin kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä. Äänioikeus on täysi-ikäisillä jäsenillä. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.
4§ JÄSENEN EROTTAMINEN
Yhdistyksellä on oikeus erottaa jäsen, joka toiminnallaan tai käyttäytymisellään on huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai laiminlyönyt hänelle jäsenenä kuuluvia velvollisuuksia.
Erottamispäätöksen tekee yhdistyksen hallitus, mikäli vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) hallituksen jäsenistä kannattaa toimenpidettä. Erotetulla tai eronneella jäsenellä ei ole oikeutta jäsenmaksujen takaisinsaamiseen, eikä yhdistyksen omaisuuteen.
5§ HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa eli vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja sekä 4-6 jäsentä. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten tulee olla yhdistyksen jäseniä ja Suomen Kissaliiton jäsenyhdistyksen jäseniä. Hallituksen jäsenten toimikausi on 2 vuotta. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen eroaa puolet johtokunnan jäsenistä arvalla ja seuraavilla kerroilla vuoronsa mukaisesti. Puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ja muut toimihenkilöt. Hallitus voi valita yhdistyksen tehtäviin henkilöitä myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai, hänen ollessaan estyneenä, varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kannattama mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
6§ YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
7§ TILIKAUSI JA TOIMINNANTARKASTAJA
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
8§ KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia on vuodessa 2, syyskokous eli vuosikokous ja kevätkokous.
Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava kirjallisesti tai sähköpostitse kullekin jäsenelle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Mikäli kokoukseen on mahdollista osallistua tietoverkkoyhteyden välityksellä, on siitä mainittava kokouskutsussa. Tietoverkkoyhteyden välityksellä osallistumisesta on ilmoitettava kokouskutsussa mainittuun päivämäärään mennessä.
9§ YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistyksen syyskokous eli vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syys-marraskuun aikana ja kevätkokous vuosittain helmi-huhtikuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta, erityisesti ilmoitettua asiaa varten, kirjallisesti vaatii.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella täysi-ikäisellä varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä, kasvattajajäsenellä ja kunniajäsenellä yksi (1) ääni. Päätökset tehdään, ellei näissä säännöissä toisin sanota, yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide. Yhdistyksen kokouksissa ei voi äänestää valtakirjalla. Hallitus voi mahdollisuuksien mukaan järjestää mahdollisuuden osallistua yhdistyksen kokouksiin reaaliaikaisesti tietoverkkoyhteyden välityksellä.
10§ SYYSKOKOUS ELI VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys,
5. Vahvistetaan tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus.
6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle.
7. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja.
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
11§ KEVÄTKOKOUS
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
12§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
vähintään kolmen neljäsosan (¾) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.
Suomen Venäjänsiniset ry:n äänestys- ja vaalijärjestys
Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 26.6.2020
1. Yhdistyksen sääntöjen 9 §:n mukaisissa kokouksissa noudatetaan yhdistyslakia, yhdistyksen sääntöjä ja tätä äänestys- ja vaalijärjestystä.
2. Yhdistyksen kokouksissa äänestykset toimitetaan avoimina, ellei kukaan osallistujista toisin vaadi. Vaalit toimitetaan umpilipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee äänestyksissä kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
3. Mikäli kokouksessa on etäosallistujia, toimitetaan avoin äänestys heidän osaltaan ääni- tai kuvayhteyden kautta tai käytetyn järjestelmän soveltuvalla menetelmällä. Suljettuun lippuäänestykseen käytetään hallituksen päättämää järjestelmää, jonka on turvattava äänestyksen tai vaalin salaisuus. Jos etäosallistujia on vain yksi ja on järjestettävä suljettu lippuäänestys tai vaali, äänestyksen salaisuuden turvaamiseksi joku kokouspaikalla olijoista osallistuu äänestykseen tai vaaliin saman järjestelmän kautta kuin etäosallistuja.
4. Mikäli kokoukseen on ilmoittautunut etäosallistujia, ilmoitetaan heille vähintään 3 päivää ennen kokousta, mitä järjestelmää äänestyksiin ja vaaleihin tullaan käyttämään ja kuinka siihen liitytään. Etäosallistuminen kokouksiin on mahdollista vain reaaliaikaisesti. Kokoukselle voidaan tarvittaessa valita erillinen etäyhteyksiä hoitava tekninen tukihenkilö puheenjohtajan ja sihteerin työn helpottamiseksi. Ääntenlaskijat laskevat sekä kokouspaikalla että etäyhteydellä annetut äänet.
5. Yhteys ilmoittautuneisiin etäosallistujiin luodaan ennen kokouksen avaamista. Ellei yhteyttä johonkin osallistujaan pystytä järjestäjästä riippumattomista syistä luomaan, aloitetaan kokous siitä huolimatta. Osallistumisoikeus todetaan etäyhteyden osalta kuten kokouspaikalla tai varmistamalla jäsenen jäsenrekisteriin merkityn sähköpostin kautta osallistujan henkilöllisyys. Etäosallistujaksi etukäteen ilmoittautuneilla on oikeus myös tulla paikalle kokoukseen.
6. Etäyhteyden kautta osallistuville välitetään kokouspaikalta vähintään ääni sekä kuvat käsittelyssä olevasta kirjallisesta materiaalista. Liikkuvaa kuvaa välitetään järjestäjän ja etäosallistujan laitteiden sen mahdollistaessa. Etäosallistujille varataan mahdollisuus käyttää puheenvuoroja ja tehdä ehdotuksia käytettävän järjestelmän tukemalla tavalla ääniyhteydellä tai myös kirjallisesti (esim. chat, sähköposti).
7. Mikäli etäyhteydessä ilmenee etäosallistumisen estävä tekninen häiriö, keskeytetään kokous sen selvittämisen ajaksi. Ellei yhteyttä saada uudelleen toimimaan järjestäjästä riippuvasta syystä, ei kokousta voida jatkaa. Mikäli syy ei riipu järjestäjästä, kokousta jatketaan normaalisti.