Maaliskuussa 13 vuotta täyttävä Bessemjanka’s Qaramell, tuttavallisemmin Sissi, Sissus, Sisu, Pööpi, Miukku, Pööpöliäinen tai Öttipöötiäinen on vahvatahtoinen feministi, jota ei ikä vielä paina.
Keittiön tasolle hypätään edelleen muina mummoina heti, kun pakastekuivattujen kala- ja kanapalojen rapina kuuluu. Herkkuja ei kuitenkaan vain syödä – ne ansaitaan. Sissi on hieman epätyypillinen kissa, sillä koiramainen temppuilu on arkipäivää (kunhan palkkio on kohdillaan). Ylävitoset, alavitoset, istu, pyörähdä, tanssi, arvaa kumpi käsi – ja herkun kaivaminen nyrkistä – hoituvat rutiinilla.
Älyä ja ketteryyttä riittää myös omatoimiseen toimintaan. Kirjahylly toimii seikkailuratana, ja karkit löytyvät piiloista, jotka vaativat pientä kiipeilyä ja akrobatiaa.
Ovikellon soidessa Sissiltä kuuluu matala murahdus ja lady katoaa takavasemmalle. Jos lukossa kuitenkin kilisee tuttu avain ja palvelijan ääni kantautuu eteiseen, vastaan tullaan suurieleisesti – ja jäädään strategisesti venyttelemään keskelle kulkuväylää. Vastaavasti Sissi ilmaisee mielipiteensä palvelijan tehdessä lähtöä kellahtamalla selälleen ulko-oven eteen.
Entä autoilu? Ehdoton ei. Ei ole niin lyhyttä tai pitkää matkaa, etteikö sitä pitäisi kommentoida alusta loppuun, korvat hehkuen ja mielipide selväksi tehden.
Televisiohetket ovat yhteistä laatuaikaa. Silloin Sissi pötköttelee sohvan edessä matolla selällään tai hyppää syliin seuraamaan ruutua. Jos hellyyden tarve on akuutti, Sissi tapittaa ruudun sijaan suoraan palvelijaa silmiin.
Iltaisin kotona nähdään vielä nuoruuden välähdyksiä: iltavillit juostaan anturat vinkuen, välillä jopa seiniä pitkin. Paras leikki on liikkuva naru, putki ja verhon riekale – narun perässä sukelletaan putken läpi väsymiseen asti tai jäädään saalistamaan verhon alle kuin hurjakin peto.