Mikä on sijoituskissa
Tutustu sijoituskissatoimintaan
Suomessa jalostuskissojen sijoittaminen on vakiintunut käytäntö rotukissojen kasvatuksessa. Parhaimmillaan sijoitus on hieno kokemus sijoituskodille, mutta voi myös käydä niin, että kaikki ei mene niin kuin on ajateltu. Sijoitussopimuksia ja -käytäntöjä on yhtä monta kuin kasvattajiakin. Tässä kirjoituksessa tuomme esiin asioita, mitä sijoitussopimus yleensä sisältää. Kannattaa selvittää etukäteen, mihin on sitoutumassa. On hyvä muistaa sopimusta laadittaessa, etteivät kasvattaja tai haltija voi jälkikäteen yksipuolisesti keksiä lisäehtoja sopimukseen, vaan siihen sitoudutaan, mikä allekirjoitetaan.
Sijoitussopimus tiivistettynä: mitä sopimukseen tulee sisältyä
- Vakuusmaksu/hinta
- Sopimuksen ehdot (kuinka monta pentuetta jne.) ja sopimuksen kesto
- Kissan hoitokulujen jako osapuolten kesken
- Vakuutus (vakuutusmaksujen ja mahdollisten korvausten jako osapuolten kesken)
- Kissan näyttelytys
- Astutus ja astutusmatkat
- Jalostukseen liittyvät kulut
- Emon ja pentujen hoitokulut pentueen aikana
- Miten toimitaan, jos pentuja ei tule tai pentueessa on vain yksi pentu
- Muut ehdot

Mikä on sijoituskissa ja miksi kissoja sijoitetaan?
Sijoituskissa on kasvattajan yksin tai yhdessä jonkun muun kanssa (esim. toinen kasvattaja) omistama jalostuskissa, joka asuu muualla kuin kasvattajan luona. Kasvattajaa kutsutaan sijoitusasioissa kissan omistajaksi tai luovuttajaksi. Ihmistä, jonka luona kissa asuu, kutsutaan kissan haltijaksi tai vastaanottajaksi. Sijoituskissa voi olla sukupuoleltaan naaras tai uros.
Kasvattaja ei välttämättä pysty pitämään kotonaan kaikkia kissoja, joita haluaa käyttää kasvatukseen. Kissat eivät tavallisesti viihdy isoissa laumoissa. Kasvattaja voi harvoin kerryttää kotiinsa isoa kissalaumaa.
Miksi ryhtyä sijoituskodiksi?
Sijoituskissa on hyvä tapa tutustua rotukissatoimintaan sekä kissojen kasvatukseen. Kasvattaja huolehtii kasvatukseen liittyvistä käytännön asioista, tarvittavista papereista, sopivan naaraan/kollin etsinnästä ja uusien kotien löytämisestä syntyville pennuille. Sijoituskodin vastuulla on emon ja pentujen päivittäinen hoito sekä niiden hyvinvoinnista vastaaminen. Koko sijoituksen ajan kasvattajan tulee olla apuna ja tukena sijoituskodille.
Kuka voi toimia sijoituskotina?
Sijoituskotina voi toimia kuka tahansa, joka on valmis sitoutumaan sijoitukseen. Ollakseen hyvä sijoituskoti ei tarvitse välttämättä olla kiinnostunut esimerkiksi näyttelytoiminnasta tai olla itse halukas kasvattamaan tulevaisuudessa. Sijoitus voi kuitenkin olla hyvä alku kasvatustoiminnalle. Kokeneen kasvattajan kanssa voi turvallisesti tutustua, tunteeko toiminnan omakseen. Käytännön syistä kasvattaja saattaa toivoa sijoituskodin sijaitsevan lähellä omaa asuinpaikkaansa. Luottamus, hyvät välit ja toimiva yhteistyö kasvattajan kanssa ovat tärkeitä sijoituksessa.
Miten sijoitus käytännössä toimii?
Sijoitussopimus on aina luovuttajan ja haltijan välinen. Alla on kerrottu tarkemmin asioista, joista kannattaa sopia. Yksittäinen sijoitussopimus voi poiketa ehdoiltaan huomattavasti tässä esitetystä. Kannattaa muistaa, että mihin tahansa ehtoihin ei pidä suostua, vaan sopimuksen on oltava kohtuullinen kaikille osapuolille. Moni kasvattaja käyttää Kissaliiton sijoitussopimuspohjaa ja lisäehdot kirjataan erikseen.
Sijoituskissasta maksetaan yleensä vakuusmaksu eli pantti. Vakuusmaksu on usein noin puolet kissan normaalista myyntihinnasta. Vakuusmaksu palautetaan sijoitussopimuksen ehtojen täytyttyä ja kissa siirtyy haltijan omistukseen, ellei sopimuksessa ole muuta sovittu. Jos sijoitussopimuksen ehdot eivät täyty sopimuksen päättyessä, vakuusmaksua ei palauteta.
Pääsääntöisesti haltija vastaa kissan tavanomaiseen ylläpitoon ja terveydenhoitoon liittyvistä kuluista. Kissan luovuttaja eli kasvattaja vastaa kissan kasvatuskäyttöön liittyvistä kuluista. Kissan vakuutuksen, näyttelykulujen ja onnettomuuksien korvaamisesta sovitaan yleensä erikseen sijoitussopimuksessa.
Sijoitusnaaras
Useimmiten naaras sijoitetaan 1 – 2 pentueen ajaksi. Sijoituskissa synnyttää pääsääntöisesti omassa kodissaan eli haltijan luona. Kissa ei ole laumaeläin ja tottuu hitaasti vieraisiin kissoihin. Sille on stressittömämpää hoitaa pennut tutussa ympäristössä. Synnytyspaikasta sovitaan yleensä jo sijoitusta suunniteltaessa ja viimeistään sijoitussopimuksessa.
Yleisin käytäntö on, että kasvattaja korvaa tiineen ja imettävän naaraan lisäravinnon tarpeesta koituvat kulut sekä synnytyksestä, pentujen hoidosta ja ruokinnasta aiheutuvat kulut. Kulujen jako kannattaa kirjata etukäteen sijoitussopimukseen mahdollisimman tarkasti, että jälkikäteen ei tule kiistaa tai epäselvyyksiä sopimuksen sisällöstä. Etukäteen on myös hyvä sopia, miten kasvattaja haluaa pentuja ruokittavan ja hoidettavan.
Useimmiten kissojen astutukset, synnytykset ja pentujen hoito sujuvat ongelmitta ja kasvattaja pyrkii olemaan apuna ja läsnä tilanteissa. Sijoitussopimusta tehtäessä kannattaa yhdessä miettiä, miten toimitaan, jos kaikki ei menekään suunnitellusti. Saattaa olla, että pennut kuolevat tai pentueeseen syntyy vain jalostuskäyttöön soveltumattomia pentuja. Tällöin on hyvä sopia uusintayrityksen mahdollisuudesta tietyin ehdoin. Sopimukseen on hyvä kirjata, kuka on vastuussa synnytyksestä ja pentujen hoidosta, jos ne tarvitsevat ensimmäisinä viikkoina lisäruokintaa ja erityishuomiota. Kasvattajalta kannattaa kysyä, kuinka linjan naaraat ovat aiemmin synnyttäneet ja hoitaneet pentunsa. Jos synnytys ei suju ongelmitta, saattaa keisarinleikkaus olla ainoa vaihtoehto. On hyvä sopia etukäteen, miten toimitaan hätätilanteissa.
Sijoitukselle kannattaa sopia takaraja. Sijoitusehtojen täytyttyä tai naaraan saavutettua sopimuksessa määritellyn iän naaras siirtyy haltijan omistukseen. Kasvattaja saattaa edellyttää naaraan leikkauttamista omistajanvaihdoksen myötä. Naaras saattaa myös siirtyä haltijan omistukseen täysillä jalostusoikeuksilla. Nämäkin asiat on hyvä kirjata sopimukseen etukäteen.
Sijoituskolli
Yleisimmin uros sijoitetaan 1 – 3 pentueen ajaksi. Venäjänsininen on pieni rotu, joten samaa urosta ei ole perusteltua käyttää liian moneen astutukseen. Sopimusehdoissa olisi hyvä määritellä kissan ikä, jolloin sijoitussopimus päättyy ja uros siirtyy haltijan omistukseen.
Valtaosa venäjänsinisistä tulee sukukypsäksi suunnilleen 10 kuukauden ikäisenä. Yleisesti kollikissojen sukukypsyyden alkamisikä vaihtelee 7 kuukauden ja 1,5 vuoden välillä. Yleensä kollia pyritään käyttämään kasvatukseen mahdollisimman pian sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen. Jos kissa ei merkkaile tai ole muuten hankala, voi olla perusteltua siirtää astutusajankohtaa myöhäisemmäksi, jotta mahdolliset terveysongelmat tulevat ilmi ennen kuin uros on ehtinyt siittää useita pentueita.
Uros saattaa alkaa merkkailemaan häiritsevästi tai dominoida talouden muita kissoja. Tällaisten tapausten varalta toimintatavat kannattaa sopia etukäteen. Kasvattajalta voi tiedustella, miten saman linjan muut urokset ovat käyttäytyneet leikkaamattomina. Taipumus merkkailuun on jonkun verran periytyvää. Stressitön ympäristö saattaa ehkäistä merkkailua. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki kollit eivät koskaan koe tarvetta merkkailuun.
Uroskissa on mahdollista kastroida kemiallisesti käyttämällä hormoni-implanttia, jonka vaikutusaika on noin 6 – 18 kuukautta. Implantti ei ole riskitön kasvattajan kannalta, sillä siitoskyky ei välttämättä palaudu hormoni-implantin vaikutuksen loputtua. Implanttia voidaan hyödyntää riskit tiedostaen, jos kissalta halutaan vielä myöhemmin pentuja.
Sijoitusehtojen täytyttyä tai uroksen saavutettua sopimuksessa määritellyn iän uros siirtyy haltijan omistukseen. Kasvattaja voi edellyttää uroksen leikkauttamista omistajanvaihdoksen myötä. Tämä kannattaa kirjata sopimukseen. Merkkailu ja muut lieveilmiöt yleensä häipyvät parin viikon kuluessa leikkauksesta.
Mitä sijoituskissa ei ole?
Sijoituskissa ei ole ilmainen kissa. Vaikka kissasta ei makseta täyttä hintaa ja kasvattaja korvaa kasvatukseen liittyvät kulut, kissasta koituu kuitenkin samat ylläpitokulut kuin täysin omasta kissasta.
Sijoituskissa ei ole haltijan oma kissa, vaan kasvattajan omistuksessa oleva kissa. Allekirjoittamalla sijoitussopimuksen haltija sitoutuu noudattamaan sopimuksen ehtoja. Mikäli haltija ei noudata sopimuksen ehtoja, kissa saattaa äärimmäisessä tilanteessa jopa palautua kasvattajalle.
Sijoituskissaa ei voi kastroida/steriloida ilman kasvattajan lupaa. Myös naaraskissat saattavat merkkailla kiiman aikana. Lisäksi sekä tyttö- että poikakissat voivat mouruta. Luovuttajan velvollisuus on ottaa sopimusta laadittaessa huomioon, ettei sijoituskissasta muodostu haltijalle liiallista rasitetta. Vastaavasti sijoituskodin on huomioitava allekirjoittaessaan sopimusta, että se on sitova.
Kasvattajan kanssa on hyvä keskustella astutuksen ajoituksesta sekä miten astutusmatkat ja näyttelyt hoidetaan. Kasvattajilla on hyvin erilaisia käytäntöjä. Näistä on hyvä neuvotella ennen sopimuksen allekirjoittamista. Kissasta voi joutua olemaan erossa esimerkiksi ulkomaille suuntautuvien astutusmatkojen aikana. Kannattaa hyvissä ajoin sopia, kuka hoitaa kissan astutusmatkat ja niiden kulut. Kasvattaja saattaa haluta käyttää sijoituskissaa näyttelyissä niin koti- kuin ulkomaillakin. Lisäksi kissan jalostuskäyttö voi tulla ajankohtaiseksi haltijalle epämukavaan aikaan.
Sijoituksen tarkoituksena ei ole se, että kasvattaja saa kissalleen ja sen pennuille ilmaisen ylläpidon. Yleisperiaatteena voidaan pitää, että kasvattaja huolehtii kasvatuskuluista. Pyydä sijoitussopimus nähtäväksi etukäteen ja mieti, oletko ymmärtänyt kaikki ehdot. Katso, ovatko ne sellaisia, joihin voit sitoutua. Jos joku sopimuskohta vaikuttaa epäselvältä, pyydä kasvattajalta tarkennusta.
Vaikka kissa on kasvattajan omaisuutta, kasvattajalla ei ole oikeutta hakea kissaa haltijan luota ilmoittamatta asiasta tai mielivaltaisesta syystä. Sopimusrikkomustilanteissa kasvattajan tulee ensin huomauttaa asiasta ja antaa haltijalle mahdollisuus korjata epäkohta. Mikäli haltija ei korjaa tilannetta sopimusehtojen mukaiseksi, kasvattajalla on oikeus saada kissa takaisin.
Sijoittaminen edellyttää molemmilta osapuolilta yhteistyötä, hyvää kommunikaatiokykyä ja joustamista tilanteiden mukaan. Sijoitus sujuu helpoiten, jos kasvattajalla ja haltijalla on samantapaiset ajatukset kissojen hoidosta (esim. ruokinta ja käsittely). Parhaimmillaan sijoitus on molemmille osapuolille myönteinen ja elämyksellinen kokemus.
Muokattu alkuperäistekstistä: ”Mikä on sijoituskissa? www.somakiss.net