Venäjänsininen
Suomen Venäjänsiniset ryn yhteistyökumppanit vuodelle 2026. Suomen Venäjänsiniset ry:n jäsenenä saat kivan alennuksen tuotteista verkkokaupasta. Lähetämme jäsenillemme tammikuussa -26 sähköpostia tai kirjeen, jossa tarkemmat ohjeet jäsenetujen hyödyntämiseksi.
Sinisestä Kaupasta löytyy kaikkea mukavaa mm. vaatteita yhdistyksen logolla, kissamaisia koruja sekä upeita yksilöllisiä nimilaattoja ja fleecepeittoja sekä hauskoja sateenvarjoja. Meiltä voit tilata myös hienot Suomen Venäjänsiniset ry:n valmistujaispokaalit näyttelyssä menestyneille kissoille.
Tilaukset tapahtuvat laittamalla tilattavan tuotteen tiedot yhdistyksemme sähköpostiin kauppa@suomenvenajansiniset.fi. Esimerkiksi: “T-paita, valkoinen koko L”. Mukaan nimesi, puhelinnumerosi ja osoitteesi, sillä tuotteet toimitetaan alihankkijalta suoraan tilaajalle ja/tai postin toimipaikkaan. Lasku myöskin tulee alihankkijoilta suoraan. Tilaus toimitetaan kun maksuosuoritus näkyy alihankkijan tilillä. Ainoa poikkeus on kangaskassit, joiden toimitus ja laskutus suoraan Suomen Venäjänsiniset ryn kautta ja toimesta.
Toimitettavien tuotteiden toimitusaika noin 7 arkipäivää. Tuotteissa ei ole palautusoikeutta, koska jokainen tuote tehdään tilaajakohtaisesti eli yhdistyksen logolla yksilöityjä tuotteita ei oteta takaisin.
[Lue lisää…] tietoaUusi sininen kauppa on avattu!Suomen Venäjänsiniset ry facebookissa
Suomen Kissaliiton kissa- ja näyttelyrekisteri
Suomen Kissaliiton Omakissa-palvelu
Den Norske Russian Blue Klubben
Russian Blue Breeders’ Association
Venäjänsiniset-keskusteluryhmä Facebookissa
Siitokseen käytettävän kollikissan tulee olla Suomen Kissaliitto ry:n (FIFe) hyväksymällä tavalla rekisteröity rotukissa, jonka omistaja on jonkun Kissaliiton alaisen rotukissayhdistyksen (esim. TUROK, SUROK, POROK) jäsen.
Kissan tulee olla tunnistusmerkitty mikrosirulla. Lisäksi kollin omistajan/omistajien pitää allekirjoittaa Kissaliiton siitosuroksenomistajan sopimus, jossa sitoudutaan Kissaliiton määrittelemiin kissanpidon periaatteisiin. Sopimuspohja ja ohjeistus löytyvät kissaliitto.fi -sivuilta kohdasta lomakkeet.
Kissaliiton alaisten rotukissayhdistysten jäsenet voi käyttää kasvatuksessa myös muihin kattojärjestöihin (esim. TICA, CFA) rekisteröityjä uroksia. Tällöin uroksen omistaja ei saa olla Kissaliiton alaisen yhdistyksen jäsen, eikä hänellä voi olla voimassa olevaa siitosuroksen sopimusta. Muutoin astutuksen pitää täyttää Kissaliiton säännöt. Pentujen rekisteröintiä varten tarvitaan kopio uroksen sukutaulusta muiden Kissaliiton vaatimien todistusten lisäksi. Tällöin pennut rekisteröidään paperisella astutustodistuksella.
Terveys
Siitokseen käytettävän kissan tulee olla terve ja hyväkuntoinen, eikä sillä saa olla synnynnäisiä poikkeavuuksia. Kissalla tulee olla eläinlääkärin lausunto napatyrättömyydestä sekä kivesten laskeutumisesta (vähintään 6kk ikäisenä). Lisäksi kissan rokotusten pitää olla kunnossa.
Kissaliitto suosittelee, että kasvatukseen käytettäville kissoille tehdään veriryhmämääritys sekä FIV- ja FeLV-vasta-ainetestit, joiden tulosten tulee olla negatiiviset. Ennen astutusta venäjänsinisille on hyvä tehdä myös silmien peilaustutkimus kaihin (katarakta) varalle. Tutkimus on kissalle kivuton toimenpide. Kataraktan osalta silmätutkimuksen voi tehdä missä iässä tahansa. Silmiltään terveen kissan ja kissan, jonka silmissä on vähäisiä kaihimuutoksia, voi pariuttaa keskenään. Kahden kaihikissan liittoa ei suositella. Tarvittaessa/haluttaessa kissoille voidaan tehdä myös monia muita tutkimuksia.
Sopimusasioita
Naaraan omistajan kanssa voi sopia astutuksesta suullisesti tai kirjallisesti. Kissaliitto.fi -sivuilta löytyy astutussopimuspohja. Toimitaanpa kummalla tavalla tahansa, sovittavista asioista kannattaa keskustella hyvissä ajoin ennen astutusta. Huomioitavia asioita ovat muun muassa seuraavat seikat: Mitkä kissat on tarkoitus pariuttaa, missä astutus tapahtuu, mahdollinen uroksen nouto/palautus, astutusmaksu ja mahdollinen uusinta, jos naaras ei tule ensi yrityksellä tiineeksi. Sopimusta tehtäessä kannattaa muistaa, että naaraan juoksua voi joutua odottamaan ja uroksen pitäisi olla käytettävissä h-hetkellä. Lomista, matkoista, juhlapyhistä, ym. mahdollisista esteistä on myös hyvä keskustella astutuksesta sovittaessa. Suurilta pettymyksiltä vältytään myös, jos uroksen omistaja ilmoittaa ajoissa jo alustavasti sovitun astutuksen peruuntumisesta esim. kollipojan leikkaussuunnitelmien vuoksi.
“Hääreissut” kestävät noin 2-3 päivää riippuen kollin aktiivisuudesta ja hurmaustaidoista. Ensikertalaisilla saattaa esileikkeihin kulua enemmän aikaa kuin kokeneilla kissoilla. Yleensä kissojen annetaan olla yhdessä noin vuorokausi ensimmäisestä astumisesta. Astumispaikaksi käy erillinen huone, sauna tai kodin yleiset tilat. Tärkeintä on, että kissat saavat seurustella keskenään rauhaisassa ympäristössä. Kissoille tulee varata vettä, ruokaa, makuupaikat, vessalaatikko ja tarvittaessa esimerkiksi vanha matto astumispaikaksi.
Rekisteröintiä varten
Pentueen rekisteröintiä varten uroksen omistajan tulee hankkia todistukset uroksen napatyrättömyydestä ja kivesten laskeutumisesta (yli 6kk ikäisenä) ennen astutusta. Uroksen omistaja hyväksyy pentueen omakissassa. Hyväksytty pentue on merkki siitä, että naaraan omistaja on maksanut esim. astutusmaksut sovitusti uroksen omistajalle.
SIITOSKOLLIN MUISTILISTA
Useimmiten oman kollipoikasi kasvattajalta saat neuvoja ja käytännön apua kaikissa kissaasi liittyvissä asioissa. Ehkä sinunkin kollipojastasi tulee isäkissa ja pääset iloitsemaan oman kissasi pennuista!
Ilmoita siitosuroksesi listalle hallintapaneelin kautta.
Kissanäyttelyiden tarkoituksena on tuoda esille erilaisia rotuja ja valistaa yleisöä hyvästä kissanhoidosta.
Näyttelyissä on mahdollisuus luoda kontakteja ja viettää mukavaa vapaa-aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa. Kissanäyttelyitä järjestetään ympäri Suomea useita kertoja vuodessa.
Näyttelyyn osallistuvan kissan on oltava terve. Sen turkin tulee olla hoidettu ja kynsien kärjet leikatut. Näyttelyyn eivät saa osallistua alle kilon painoiset pennut, tiineet naaraat, maitoa erittävät naaraat tai naaraat, joilla on alle 3 kuukautta vanhat pennut. Näyttelyyn osallistuminen on kielletty myös kuuroilta kissoilta sekä kissoilta, joilta on typistetty häntä tai korvat tai amputoitu kynnet. Ennen näyttelyn alkua eläinlääkäri tarkastaa jokaisen kissan terveydentilan ja sen, että kissalla on voimassa näyttelysääntöjen mukaiset rokotukset.
Kissat ovat näyttelypäivän ajan häkeissä, joista omistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö vie kissat tuomarin arvosteltavaksi kunkin omalla vuorollaan. Kaikilla roduilla on omat rotumääritelmänsä. Ensin tuomari arvostelee jokaisen kissan erikseen ja kirjoittaa kissalle arvostelusetelin. Jos samassa luokassa kilpailee useampi kuin yksi kissa, tuomari laittaa kissat arvionsa mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Sen jälkeen valitaan värin paras kissa. Lopuksi jokainen tuomari valitsee kaikkien arvostelemiensa kissojen joukosta tuomarin parhaat, jotka menevät näyttelyn lopussa järjestettävään paneeliin. Tässä loppukilpailussa assistentit esittelevät kissat tuomareille, jotka äänestävät nominoiduista kissoista näyttelyn voittajat eli Best In Show-kissat.
Kannattaa kokea näyttelyn tunnelma oman kissan kanssa, ainakin kerran. Parhaimmillaan siitä saattaa alkaa vuosia kestävä hauska harrastus. Kissat eivät kuitenkaan voitoista tai arvosteluista piittaa, mutta useimmat kissat tottuvat näyttely-ympäristöön. Osa kissoista jopa pitää esiintymisestä ja saamastaan huomiosta.
Näyttelyn järjestäjän toimesta kaikille kissoille on varattu näyttelyhäkki, jonka koko on 65x65x55 cm. Myös omaa häkkiä (esim. sturdi) voi käyttää, jos siitä ilmoittaa ilmoittautumislomakkeessa näyttelyn järjestäjälle.
MITÄ MUKAAN NÄYTTELYYN
Näyttelyapua saat kissasi kasvattajalta tai Suomen Venäjänsiniset ry:n hallituksen jäseniltä.
Lisätietoja näyttelyistä löytyy runsaasti www.kissaliitto.fi /näyttelyt-sivuilta. Siellä on muun muassa ilmoittautumisohje, asiaa rokotuksista, hygieniaohjeet sekä kysymys- ja vastauspalsta.
Toivotamme sinut ja kissasi tervetulleiksi viihtymään antoisan harrastuksen parissa!
Suomen Venäjänsiniset ry käyttää vuoden kissojen pisteiden laskennassa Suomen Kissaliitto ry:n virallista rankingia, joka löytyy Omakissan julkiselta puolelta. Vuoden kissa -kilpailussa huomioidaan vain kotimaiset näyttelytulokset. Aikuisilta ja kastraateilta huomioidaan 5 parasta tulosta, pennuilta ja nuorilta 3 parasta tulosta. Lisäpisteet ovat tarkastamattomat.
Kissaliiton näyttelytulosten ranking-listaukseen pääset tästä.
Rankingista voi hakea sekä kategoriakohtaisen että rotukohtaisen ranking-listauksen.
Rankingissa on otettu huomioon Kissaliiton alaiset kotimaiset näyttelytulokset. Tiedot tulevista Kissaliiton alaisista näyttelyistä löytyvät kissaliiton sivuilta osoitteesta www.kissaliitto.fi. Tietoa Suomessa järjestettävistä TICA- ja CFA-näyttelyistä löytyy yhdisten kotisivuilta FINTICAt ja Cat Fanciers of Finland
Tutustu sijoituskissatoimintaan
Suomessa jalostuskissojen sijoittaminen on vakiintunut käytäntö rotukissojen kasvatuksessa. Parhaimmillaan sijoitus on hieno kokemus sijoituskodille, mutta voi myös käydä niin, että kaikki ei mene niin kuin on ajateltu. Sijoitussopimuksia ja -käytäntöjä on yhtä monta kuin kasvattajiakin. Tässä kirjoituksessa tuomme esiin asioita, mitä sijoitussopimus yleensä sisältää. Kannattaa selvittää etukäteen, mihin on sitoutumassa. On hyvä muistaa sopimusta laadittaessa, etteivät kasvattaja tai haltija voi jälkikäteen yksipuolisesti keksiä lisäehtoja sopimukseen, vaan siihen sitoudutaan, mikä allekirjoitetaan.
Sijoitussopimus tiivistettynä: mitä sopimukseen tulee sisältyä
Mikä on sijoituskissa ja miksi kissoja sijoitetaan?
Sijoituskissa on kasvattajan yksin tai yhdessä jonkun muun kanssa (esim. toinen kasvattaja) omistama jalostuskissa, joka asuu muualla kuin kasvattajan luona. Kasvattajaa kutsutaan sijoitusasioissa kissan omistajaksi tai luovuttajaksi. Ihmistä, jonka luona kissa asuu, kutsutaan kissan haltijaksi tai vastaanottajaksi. Sijoituskissa voi olla sukupuoleltaan naaras tai uros.
Kasvattaja ei välttämättä pysty pitämään kotonaan kaikkia kissoja, joita haluaa käyttää kasvatukseen. Kissat eivät tavallisesti viihdy isoissa laumoissa. Kasvattaja voi harvoin kerryttää kotiinsa isoa kissalaumaa.
Miksi ryhtyä sijoituskodiksi?
Sijoituskissa on hyvä tapa tutustua rotukissatoimintaan sekä kissojen kasvatukseen. Kasvattaja huolehtii kasvatukseen liittyvistä käytännön asioista, tarvittavista papereista, sopivan naaraan/kollin etsinnästä ja uusien kotien löytämisestä syntyville pennuille. Sijoituskodin vastuulla on emon ja pentujen päivittäinen hoito sekä niiden hyvinvoinnista vastaaminen. Koko sijoituksen ajan kasvattajan tulee olla apuna ja tukena sijoituskodille.
Kuka voi toimia sijoituskotina?
Sijoituskotina voi toimia kuka tahansa, joka on valmis sitoutumaan sijoitukseen. Ollakseen hyvä sijoituskoti ei tarvitse välttämättä olla kiinnostunut esimerkiksi näyttelytoiminnasta tai olla itse halukas kasvattamaan tulevaisuudessa. Sijoitus voi kuitenkin olla hyvä alku kasvatustoiminnalle. Kokeneen kasvattajan kanssa voi turvallisesti tutustua, tunteeko toiminnan omakseen. Käytännön syistä kasvattaja saattaa toivoa sijoituskodin sijaitsevan lähellä omaa asuinpaikkaansa. Luottamus, hyvät välit ja toimiva yhteistyö kasvattajan kanssa ovat tärkeitä sijoituksessa.
Miten sijoitus käytännössä toimii?
Sijoitussopimus on aina luovuttajan ja haltijan välinen. Alla on kerrottu tarkemmin asioista, joista kannattaa sopia. Yksittäinen sijoitussopimus voi poiketa ehdoiltaan huomattavasti tässä esitetystä. Kannattaa muistaa, että mihin tahansa ehtoihin ei pidä suostua, vaan sopimuksen on oltava kohtuullinen kaikille osapuolille. Moni kasvattaja käyttää Kissaliiton sijoitussopimuspohjaa ja lisäehdot kirjataan erikseen.
Sijoituskissasta maksetaan yleensä vakuusmaksu eli pantti. Vakuusmaksu on usein noin puolet kissan normaalista myyntihinnasta. Vakuusmaksu palautetaan sijoitussopimuksen ehtojen täytyttyä ja kissa siirtyy haltijan omistukseen, ellei sopimuksessa ole muuta sovittu. Jos sijoitussopimuksen ehdot eivät täyty sopimuksen päättyessä, vakuusmaksua ei palauteta.
Pääsääntöisesti haltija vastaa kissan tavanomaiseen ylläpitoon ja terveydenhoitoon liittyvistä kuluista. Kissan luovuttaja eli kasvattaja vastaa kissan kasvatuskäyttöön liittyvistä kuluista. Kissan vakuutuksen, näyttelykulujen ja onnettomuuksien korvaamisesta sovitaan yleensä erikseen sijoitussopimuksessa.
Sijoitusnaaras
Useimmiten naaras sijoitetaan 1 – 2 pentueen ajaksi. Sijoituskissa synnyttää pääsääntöisesti omassa kodissaan eli haltijan luona. Kissa ei ole laumaeläin ja tottuu hitaasti vieraisiin kissoihin. Sille on stressittömämpää hoitaa pennut tutussa ympäristössä. Synnytyspaikasta sovitaan yleensä jo sijoitusta suunniteltaessa ja viimeistään sijoitussopimuksessa.
Yleisin käytäntö on, että kasvattaja korvaa tiineen ja imettävän naaraan lisäravinnon tarpeesta koituvat kulut sekä synnytyksestä, pentujen hoidosta ja ruokinnasta aiheutuvat kulut. Kulujen jako kannattaa kirjata etukäteen sijoitussopimukseen mahdollisimman tarkasti, että jälkikäteen ei tule kiistaa tai epäselvyyksiä sopimuksen sisällöstä. Etukäteen on myös hyvä sopia, miten kasvattaja haluaa pentuja ruokittavan ja hoidettavan.
Useimmiten kissojen astutukset, synnytykset ja pentujen hoito sujuvat ongelmitta ja kasvattaja pyrkii olemaan apuna ja läsnä tilanteissa. Sijoitussopimusta tehtäessä kannattaa yhdessä miettiä, miten toimitaan, jos kaikki ei menekään suunnitellusti. Saattaa olla, että pennut kuolevat tai pentueeseen syntyy vain jalostuskäyttöön soveltumattomia pentuja. Tällöin on hyvä sopia uusintayrityksen mahdollisuudesta tietyin ehdoin. Sopimukseen on hyvä kirjata, kuka on vastuussa synnytyksestä ja pentujen hoidosta, jos ne tarvitsevat ensimmäisinä viikkoina lisäruokintaa ja erityishuomiota. Kasvattajalta kannattaa kysyä, kuinka linjan naaraat ovat aiemmin synnyttäneet ja hoitaneet pentunsa. Jos synnytys ei suju ongelmitta, saattaa keisarinleikkaus olla ainoa vaihtoehto. On hyvä sopia etukäteen, miten toimitaan hätätilanteissa.
Sijoitukselle kannattaa sopia takaraja. Sijoitusehtojen täytyttyä tai naaraan saavutettua sopimuksessa määritellyn iän naaras siirtyy haltijan omistukseen. Kasvattaja saattaa edellyttää naaraan leikkauttamista omistajanvaihdoksen myötä. Naaras saattaa myös siirtyä haltijan omistukseen täysillä jalostusoikeuksilla. Nämäkin asiat on hyvä kirjata sopimukseen etukäteen.
Sijoituskolli
Yleisimmin uros sijoitetaan 1 – 3 pentueen ajaksi. Venäjänsininen on pieni rotu, joten samaa urosta ei ole perusteltua käyttää liian moneen astutukseen. Sopimusehdoissa olisi hyvä määritellä kissan ikä, jolloin sijoitussopimus päättyy ja uros siirtyy haltijan omistukseen.
Valtaosa venäjänsinisistä tulee sukukypsäksi suunnilleen 10 kuukauden ikäisenä. Yleisesti kollikissojen sukukypsyyden alkamisikä vaihtelee 7 kuukauden ja 1,5 vuoden välillä. Yleensä kollia pyritään käyttämään kasvatukseen mahdollisimman pian sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen. Jos kissa ei merkkaile tai ole muuten hankala, voi olla perusteltua siirtää astutusajankohtaa myöhäisemmäksi, jotta mahdolliset terveysongelmat tulevat ilmi ennen kuin uros on ehtinyt siittää useita pentueita.
Uros saattaa alkaa merkkailemaan häiritsevästi tai dominoida talouden muita kissoja. Tällaisten tapausten varalta toimintatavat kannattaa sopia etukäteen. Kasvattajalta voi tiedustella, miten saman linjan muut urokset ovat käyttäytyneet leikkaamattomina. Taipumus merkkailuun on jonkun verran periytyvää. Stressitön ympäristö saattaa ehkäistä merkkailua. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki kollit eivät koskaan koe tarvetta merkkailuun.
Uroskissa on mahdollista kastroida kemiallisesti käyttämällä hormoni-implanttia, jonka vaikutusaika on noin 6 – 18 kuukautta. Implantti ei ole riskitön kasvattajan kannalta, sillä siitoskyky ei välttämättä palaudu hormoni-implantin vaikutuksen loputtua. Implanttia voidaan hyödyntää riskit tiedostaen, jos kissalta halutaan vielä myöhemmin pentuja.
Sijoitusehtojen täytyttyä tai uroksen saavutettua sopimuksessa määritellyn iän uros siirtyy haltijan omistukseen. Kasvattaja voi edellyttää uroksen leikkauttamista omistajanvaihdoksen myötä. Tämä kannattaa kirjata sopimukseen. Merkkailu ja muut lieveilmiöt yleensä häipyvät parin viikon kuluessa leikkauksesta.
Mitä sijoituskissa ei ole?
Sijoituskissa ei ole ilmainen kissa. Vaikka kissasta ei makseta täyttä hintaa ja kasvattaja korvaa kasvatukseen liittyvät kulut, kissasta koituu kuitenkin samat ylläpitokulut kuin täysin omasta kissasta.
Sijoituskissa ei ole haltijan oma kissa, vaan kasvattajan omistuksessa oleva kissa. Allekirjoittamalla sijoitussopimuksen haltija sitoutuu noudattamaan sopimuksen ehtoja. Mikäli haltija ei noudata sopimuksen ehtoja, kissa saattaa äärimmäisessä tilanteessa jopa palautua kasvattajalle.
Sijoituskissaa ei voi kastroida/steriloida ilman kasvattajan lupaa. Myös naaraskissat saattavat merkkailla kiiman aikana. Lisäksi sekä tyttö- että poikakissat voivat mouruta. Luovuttajan velvollisuus on ottaa sopimusta laadittaessa huomioon, ettei sijoituskissasta muodostu haltijalle liiallista rasitetta. Vastaavasti sijoituskodin on huomioitava allekirjoittaessaan sopimusta, että se on sitova.
Kasvattajan kanssa on hyvä keskustella astutuksen ajoituksesta sekä miten astutusmatkat ja näyttelyt hoidetaan. Kasvattajilla on hyvin erilaisia käytäntöjä. Näistä on hyvä neuvotella ennen sopimuksen allekirjoittamista. Kissasta voi joutua olemaan erossa esimerkiksi ulkomaille suuntautuvien astutusmatkojen aikana. Kannattaa hyvissä ajoin sopia, kuka hoitaa kissan astutusmatkat ja niiden kulut. Kasvattaja saattaa haluta käyttää sijoituskissaa näyttelyissä niin koti- kuin ulkomaillakin. Lisäksi kissan jalostuskäyttö voi tulla ajankohtaiseksi haltijalle epämukavaan aikaan.
Sijoituksen tarkoituksena ei ole se, että kasvattaja saa kissalleen ja sen pennuille ilmaisen ylläpidon. Yleisperiaatteena voidaan pitää, että kasvattaja huolehtii kasvatuskuluista. Pyydä sijoitussopimus nähtäväksi etukäteen ja mieti, oletko ymmärtänyt kaikki ehdot. Katso, ovatko ne sellaisia, joihin voit sitoutua. Jos joku sopimuskohta vaikuttaa epäselvältä, pyydä kasvattajalta tarkennusta.
Vaikka kissa on kasvattajan omaisuutta, kasvattajalla ei ole oikeutta hakea kissaa haltijan luota ilmoittamatta asiasta tai mielivaltaisesta syystä. Sopimusrikkomustilanteissa kasvattajan tulee ensin huomauttaa asiasta ja antaa haltijalle mahdollisuus korjata epäkohta. Mikäli haltija ei korjaa tilannetta sopimusehtojen mukaiseksi, kasvattajalla on oikeus saada kissa takaisin.
Sijoittaminen edellyttää molemmilta osapuolilta yhteistyötä, hyvää kommunikaatiokykyä ja joustamista tilanteiden mukaan. Sijoitus sujuu helpoiten, jos kasvattajalla ja haltijalla on samantapaiset ajatukset kissojen hoidosta (esim. ruokinta ja käsittely). Parhaimmillaan sijoitus on molemmille osapuolille myönteinen ja elämyksellinen kokemus.
Muokattu alkuperäistekstistä: “Mikä on sijoituskissa? www.somakiss.net
Mitä tarkoittaa pentuneuvonta?
Yhdistyksen pentuneuvoja kertoo rodusta ja vastaa rotuun liittyviin kysymyksiin.
Paljonko rotukissa maksaa?
Venäjänsinisen kissanpennun hinta vaihtelee kasvattajakohtaisesti noin 1100 – 1500 euron välillä. Kauppahinta on kuitenkin aina kasvattajan ja pennunostajan välinen sopimus. Kannattaa aina selvittää mitä pennun hintaan kuuluu, esim. joillain kasvattajilla hintaa nostaa pennuille ennen luovutusta tehdyt testit.
Voiko kissan maksaa osamaksulla?
Ostaja ja kasvattaja neuvottelevat keskenään osamaksuvaihtoehdosta.
Miksi rotukissa maksaa niin paljon?
Kissojen kasvatus on useimmiten harrastustoimintaa, jonka itseisarvo ei ole kissojen määrän lisääminen. Kasvatus tähtää rodun hyvinvointiin ja terveyden vaalimiseen sekä rodun ominaisuuksien kehittämiseen . Pentujen hinnalla kasvattajat pyrkivät kattamaan suurimmat kulut. Kasvatustoiminnasta aiheutuvia tavanomaisia kuluja ovat muun muassa siitoskissojen hankinta aina ulkomaita myöden, astutus- ja rekisteröintimaksut, kasvatuskissojen terveystestit, mikrosirutunnisteet, madotukset, tiineysajan tutkimukset, rokotukset, laadukas ruokinta (mahdolliset erikoistuotteet) ja hiekat. Aina kaikki ei myöskään suju ohjekirjan mukaan, jolloin eläinlääkärikulut saattavat moninkertaistua.
Soveltuvatko venäjänsiniset lapsiperheeseen?
Aktiiviset ja seuralliset venäjänsiniset sopivat sekä lapsiperheisiin että muiden lemmikkien kavereiksi. Kuitenkin tulee muistaa, että kissat ovat yksilöitä, joiden luonteenpiirteet poikkeavat toisistaan. Kasvattaja pyrkii parhaansa mukaan valitsemaan pentueesta sopivan kissan kuhunkin kotiin. Vanhemmilla on vastuu siitä, että lapset ja kaikki perheessä kyläilevät oppivat kunnioittamaan kissaa ja sen lepohetkiä. Oikein ja ystävällisesti käsitelty kissa on verraton kaveri myös lapsille.
Kannattaako kasvattajalle kertoa kissaa hankkiessani, että minulla on myös koira?
Onnistunut kissanhankinta perustuu ostajan ja kasvattajan väliseen luottamukseen. Molempien velvollisuus on antaa oikeaa tietoa kissan elinolosuhteista. Kissaliiton kauppasopimukseen sisältyy maininta ostajan velvollisuudesta antaa totuudenmukaiset tiedot kissan tulevista elinolosuhteista. Allekirjoituksellaan ostaja hyväksyy kauppasopimuksen sisällön.
Kauanko pentua joutuu odottamaan?
Viime vuosina venäjänsinisiä kissanpentuja on voinut suuren suosion takia joutua odottamaan jonkin aikaa vaikka pentuja syntyy taajaan. Yhdistyksemme sivuilta löytyy pentulistat syntyneistä ja odotettavissa olevista pennuista. Kasvattajamme noudattavat Kissaliiton sääntöjä ja luovuttavat pennut aikaisintaan 14 viikon iässä.
Koronan vaikutuksesta pentujen saatavuudessa voi olla tällä hetkellä viivettä. Kyselyjä tulee paljon enemmän kuin kasvattajilla on pentuja.
Kuinka suuri osa syntyvistä pennuista on lemmikkitasoisia?
Venäjänsiniset pennut ovat pääsääntöisesti sekä kasvatus- että näyttelykelpoisia, joka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne olisivat myös näyttelyvoittajia. Näyttelytasoisella pennulla tarkoitetaan sitä että kissa on standardin mukainen, eikä siinä ole mitään sertiä eväävää virhettä. Venäjänsiniset pennut luokitellaan lemmikkitasoisiksi silloin, kun pennulla on esim. värivirhe tai sellainen rakennevirhe, joka sääntöjen mukaan estää kasvatuskäytön. Tällaisia pentuja rotuun syntyy harvoin.
Pitääkö rotukissa leikata?
Jos kissaa ei ole tarkoitus käyttää kasvatuksessa, on sekä kissan että omistajan etu, että se leikataan. Leikattu (kastroitu uros/steriloitu naaras) viettää onnellisen leppoisaa elämää lemmikkinä ilman ‘hormonimyrskyjä’ ja niistä aiheutuvia levottomia aikoja. Osa kasvattajista varhaisleikkaa pennut jo ennen uusiin koteihin muuttoa.
Voiko kissa ulkoilla?
Kasvattajat eivät myy pentujaan vapaasti ulkoileviksi kissoiksi. Kissan ulkoilun tulee olla turvallista, jolloin se tapahtuu valvotusti valjaissa tai kissalle erityisesti rakennetussa ulkoilutarhassa. Myös verkotettu tai lasitettu parveke (lasit suljettuina tai avoimet kohdat verkotettuina) on monien kissojen suosiossa.
Kasvattaja kyselee minulta paljon asioita, pitäisikö loukkaantua?
Pääsääntöisesti kasvattaja haluaa tietää ostajan taustoista ja kyselee paljon, jo siinä tilanteessa kun otat häneen yhteyttä ensimmäistä kertaa. Kasvattajan tarkoitus ei ole loukata sinua, vaan kysymysten taustalla on toive löytää pennulle paras mahdollinen koti.
Mitkä ovat tavallisimmat kissan aiheuttamat allergia-oireet?
Yleisimmät oireet ovat allerginen nuha, silmäluomien ja silmän sidekalvon reaktiot sekä astma.
Suurin osa allergioista on niin lieviä, että niistä aiheutuu eläinaltistuksessa vain nuha- ja silmäoireita. Astmaatikoille oireitten pahentumiseen riittää epäsuora altistuminen kissan tai koiran hilseelle esim. julkisissa kulkuneuvoissa tai muissa paikoissa.
Olen kuullut että venäjänsininen olisi vähemmän allergiaa aiheuttava rotu kuin muut rodut? Mikä kissarotu sopisi parhaiten astmaatikoille/allergisille?
Yksikään kissarotu ei ole hypoallergeeninen riippumatta siitä, onko kissalla karvaa vai ei, onko karva lyhyttä vai pitkää, suoraa vai kiharaa. Kissa-allerginen henkilö on ensin altistunut ja herkistynyt kissan eläinpölylle, jolloin henkilö saa allergia-oireita aina altistuttuaan uudestaan kissan eläinpölylle (eläinepiteelille) tai eritteille (sylki, virtsa, ulosteet). Karva itsessään ei aiheuta allergiaa.
Monet koira- tai kissa-allergiset ovat huomanneet, että tietyt rodut aiheuttavat heille vähemmän oireita kuin toiset. Kaikilla koirilla ja kissoilla on kuitenkin samat allergeenit, eikä näin ollen niin sanottua allergeenitonta tai vähemmän allergisoivaa rotua ole. Joidenkin tutkimusten mukaan uroskoirien ja -kissojen virtsa tai eritteet ovat enemmän oireita aiheuttavia.
Tutkimusten mukaan tehostetulla siivouksella ei ole vaikutusta oireisiin. Lemmikin tilan rajaaminen esimerkiksi makuuhuoneen ulkopuolelle ei estä allergiaoireiden ilmaantumista. Allergeenipöly on niin kevyttä, että se leviää kaikkialle huoneilmaan.
Lemmikkien pesu ei vähennä allergeenien määrää. Sen sijaan liian tiheä pesu kuivattaa lemminkin ihoa, jolloin hilseily lisääntyy ja allergeenien määrä kasvaa.
Aiemmin allergiaperheille neuvottiin, että lemmikkiä ei tulisi hankkia. Uusien tutkimustuloksien myötä tästä neuvosta on luovuttu. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että herkistyminen koiralle tai kissalle ei välttämättä lisääntynyt, vaikka perheessä olisi ollut koira tai kissa lapsen varhaislapsuudessa.
Jos olet aikuinen allergikko, harkitse oma tilanteesi tarkkaan ennen kissan hankintaa. Mikäli perheen lapsi on allergikko tai astmaatikko, yhdistys ei suosittele kissan hankintaa lainkaan. Jos kissan syliin ottaminen aiheuttaa astmakohtauksen tai muita oireita, on siitä pakko luopua, jos haluaa pitää oireet poissa. Jos astma tai nuha on sisäsyntyinen eli allergiataipumusta ei ole osoitettu, lemmikistä luopuminen ei ehkä muuta tilannetta.
Rotukissan hankinnassa kannattaa lähteä liikkeelle miettimällä, mitä ominaisuuksia arvostaa kissassa ja mitä ei missään tapauksessa ole valmis hyväksymään.
Peruskäytökseltään ja -vieteiltään kissat ovat rodusta riippumatta hyvin samankaltaisia. Merkittävimmät erot kissarotujen välillä ovat ulkonäkö, temperamentti ja jossain määrin myäs äänen käyttö. Luonteenpiirteissä ja käyttäytymisessä on eroja myös kaikkien rotujen eri yksilöillä. Kissanäyttelyissä on mainio tilaisuus tutustua rotuihin, kasvattajiin ja kissojen omistajiin. Tietoa eri roduista löytyy myös rotuyhdistysten ja kissaharrastajien internetsivuilta.
Kissa on pitkäikäinen eläin. Kissan, kuten muunkin lemmikin, hankinnan tulee perustua harkintaan, ei hetken mielijohteeseen. Kissa on sosiaalinen ja helppohoitoinen lemmikki, mutta se vaatii silti päivittäistä huolenpitoa ja seuraa voidakseen hyvin. Rakastava ja turvallinen koti on tärkeä osa kissan hyvinvointia.
Ennen kissan hankintaa on hyvä miettiä seuraavia asioita:
Hankkiessasi kissaa kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin:
Rotukissapentujen rekisteröinti maksaa n. 30 euroa. Kasvattajalle tämän summan ei pitäisi olla este pentujen rekisteröinnille. Hälytyskellojen kuuluu soida, jos kasvattaja kertoo myyvänsä rotukissan pentuja, joita ei kuitenkaan ole rekisteröity.
Suomen Venäjänsiniset ry on tehnyt yhteistyösopimuksen Suomen Kissaliitto ry:n kanssa ja noudattaa Suomen Kissaliitto ry:n sääntöjä. Suomen Kissaliitto ry on osa laajaa kansainvälistä keskusjärjestöä nimeltään Federation Internationale Feline (FIFe). Suomen Kissaliitto valvoo rotukissojen kasvatustoimintaa ja siihen liittyvien sääntöjen noudattamista. Suomessa toimii muidenkin keskusjärjestöjen alaisia ja niiden sääntöjen mukaan toimivia yhdistyksiä ja kasvattajia. Näistä aktiivisimmat ovat Cat Fanciers of Finland (CFA-yhdistys) ja Finticat (TICA-yhdistys). Keskusjärjestöjen säännöt poikkeavat hieman toisistaan muun muassa pentujen rekisteröintikäytännön osalta. Kaikissa edellä mainituissa keskusjärjestöissä rekisteröidyillä kissoilla on järjestön myöntämä rekisterikirja tai rekisteröintitodistus. Kasvattajat ovat sitoutuneet noudattamaan järjestöjensä sääntöjä.
Suomen Venäjänsiniset ry suosittelee pennun hankintaa vain rekisteröityneeltä, valvotulta kasvattajilta.
Pentuneuvonta
Venäjänsininen on viime vuosina kasvattanut suosiotaan ja pentuja on kohtuullisen hyvin tarjolla.
Voit ottaa yhteyttä yhdistyksen pentuneuvontaan kun olet etsimässä omaa venäjänsinistä tai haluat enemmän tietoa tästä valloittavasta rodusta. Pentuneuvonnasta saat tietoa tarjolla olevista pennuista ja venäjänsinisestä kissasta yleensä. Aika ajoin yhdistyksen kautta etsitään myös uutta kotia aikuiselle kissalle.
Ota rohkeasti yhteyttä, autamme sinua mielellämme!
Pentuneuvonnan yhteystiedot löydät täältä.
Säännöt hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 21.08.2019
1§ NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Suomen Venäjänsiniset ry ja kotipaikka Helsingin kaupunki.
2§ TARKOITUS JA TOIMINTA
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää venäjänsinisen kissarodun tuntemusta, arvostusta ja kasvatusta sekä toimia rodusta kiinnostuneiden yhdyssiteenä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa neuvonta-, tiedotus-, ja alaansa liittyvää, voittoa tavoittelematonta, kustannustoimintaa. Yhdistys järjestää esittelynäyttelyitä sekä ylläpitää yhteyksiä koti- ja ulkomaisiin kissajärjestöihin. Yhdistys voi toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia saatuaan asianomaisen luvan. Yhdistys noudattaa Suomen Kissaliitto ry:n ja Federation Internationale Felinen (FIFe) sääntöjä ja rotumäärityksiä.
3§ JÄSENET
Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä kaikki venäjänsinisestä kissarodusta kiinnostuneet henkilöt, jotka sitoutuvat noudattamaan yhdistyksen sääntöjä, ohjeita ja päätöksiä. Hallitus hyväksyy jäsenet.
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia tai perhejäseniä, jotka asuvat samassa taloudessa varsinaisen jäsenen kanssa, tai kasvattajajäseniä eli sellaisia yksityisiä henkilöitä, jotka ovat saaneet jonkun kissoihin liittyvän, kasvattajanimikkeen myöntämiseen oikeutetun, yhteisön myöntämän kasvattajanimen. Kannattajajäseniksi voidaan hyväksyä sellaiset oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka haluavat tukea yhdistyksen toimintaa. Kannattajajäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.
Pentuejäseniksi voi kissan kasvattaja ilmoittaa kasvattiensa uudet omistajat näiden suostumuksella. Kasvattaja maksaa liittymisvuoden jäsenmaksun. Pentuejäsenyys on voimassa liittymisvuoden, jonka jälkeen hallituksen on muutettava se jäsenen suostumuksella varsinaiseksi jäsenyydeksi tai tehtävä pentuejäsenyyden päättymisestä erottamispäätös.
Vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous erikseen varsinaisille jäsenille, perhejäsenille, kasvattajajäsenille, kannattajajäsenille ja kasvattajan maksamille pentuejäsenille.
Yhdistys voi kutsua kunniajäseniä. Kunniajäsenet hyväksyy yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä. Kunniajäsenet ovat vapautettuja jäsenmaksuista. Jäsen voidaan katsoa eronneeksi yhdistyksestä, ellei hän ole maksanut jäsenmaksuaan kunkin kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä. Äänioikeus on täysi-ikäisillä jäsenillä. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.
4§ JÄSENEN EROTTAMINEN
Yhdistyksellä on oikeus erottaa jäsen, joka toiminnallaan tai käyttäytymisellään on huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai laiminlyönyt hänelle jäsenenä kuuluvia velvollisuuksia.
Erottamispäätöksen tekee yhdistyksen hallitus, mikäli vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) hallituksen jäsenistä kannattaa toimenpidettä. Erotetulla tai eronneella jäsenellä ei ole oikeutta jäsenmaksujen takaisinsaamiseen, eikä yhdistyksen omaisuuteen.
5§ HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa eli vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja sekä 4-6 jäsentä. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten tulee olla yhdistyksen jäseniä ja Suomen Kissaliiton jäsenyhdistyksen jäseniä. Hallituksen jäsenten toimikausi on 2 vuotta. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen eroaa puolet johtokunnan jäsenistä arvalla ja seuraavilla kerroilla vuoronsa mukaisesti. Puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ja muut toimihenkilöt. Hallitus voi valita yhdistyksen tehtäviin henkilöitä myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai, hänen ollessaan estyneenä, varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kannattama mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
6§ YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
7§ TILIKAUSI JA TOIMINNANTARKASTAJA
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
8§ KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia on vuodessa 2, syyskokous eli vuosikokous ja kevätkokous.
Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava kirjallisesti tai sähköpostitse kullekin jäsenelle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Mikäli kokoukseen on mahdollista osallistua tietoverkkoyhteyden välityksellä, on siitä mainittava kokouskutsussa. Tietoverkkoyhteyden välityksellä osallistumisesta on ilmoitettava kokouskutsussa mainittuun päivämäärään mennessä.
9§ YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistyksen syyskokous eli vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syys-marraskuun aikana ja kevätkokous vuosittain helmi-huhtikuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta, erityisesti ilmoitettua asiaa varten, kirjallisesti vaatii.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella täysi-ikäisellä varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä, kasvattajajäsenellä ja kunniajäsenellä yksi (1) ääni. Päätökset tehdään, ellei näissä säännöissä toisin sanota, yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide. Yhdistyksen kokouksissa ei voi äänestää valtakirjalla. Hallitus voi mahdollisuuksien mukaan järjestää mahdollisuuden osallistua yhdistyksen kokouksiin reaaliaikaisesti tietoverkkoyhteyden välityksellä.
10§ SYYSKOKOUS ELI VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys,
5. Vahvistetaan tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus.
6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle.
7. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja.
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
11§ KEVÄTKOKOUS
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
12§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
vähintään kolmen neljäsosan (¾) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.
Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 26.6.2020
1. Yhdistyksen sääntöjen 9 §:n mukaisissa kokouksissa noudatetaan yhdistyslakia, yhdistyksen sääntöjä ja tätä äänestys- ja vaalijärjestystä.
2. Yhdistyksen kokouksissa äänestykset toimitetaan avoimina, ellei kukaan osallistujista toisin vaadi. Vaalit toimitetaan umpilipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee äänestyksissä kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
3. Mikäli kokouksessa on etäosallistujia, toimitetaan avoin äänestys heidän osaltaan ääni- tai kuvayhteyden kautta tai käytetyn järjestelmän soveltuvalla menetelmällä. Suljettuun lippuäänestykseen käytetään hallituksen päättämää järjestelmää, jonka on turvattava äänestyksen tai vaalin salaisuus. Jos etäosallistujia on vain yksi ja on järjestettävä suljettu lippuäänestys tai vaali, äänestyksen salaisuuden turvaamiseksi joku kokouspaikalla olijoista osallistuu äänestykseen tai vaaliin saman järjestelmän kautta kuin etäosallistuja.
4. Mikäli kokoukseen on ilmoittautunut etäosallistujia, ilmoitetaan heille vähintään 3 päivää ennen kokousta, mitä järjestelmää äänestyksiin ja vaaleihin tullaan käyttämään ja kuinka siihen liitytään. Etäosallistuminen kokouksiin on mahdollista vain reaaliaikaisesti. Kokoukselle voidaan tarvittaessa valita erillinen etäyhteyksiä hoitava tekninen tukihenkilö puheenjohtajan ja sihteerin työn helpottamiseksi. Ääntenlaskijat laskevat sekä kokouspaikalla että etäyhteydellä annetut äänet.
5. Yhteys ilmoittautuneisiin etäosallistujiin luodaan ennen kokouksen avaamista. Ellei yhteyttä johonkin osallistujaan pystytä järjestäjästä riippumattomista syistä luomaan, aloitetaan kokous siitä huolimatta. Osallistumisoikeus todetaan etäyhteyden osalta kuten kokouspaikalla tai varmistamalla jäsenen jäsenrekisteriin merkityn sähköpostin kautta osallistujan henkilöllisyys. Etäosallistujaksi etukäteen ilmoittautuneilla on oikeus myös tulla paikalle kokoukseen.
6. Etäyhteyden kautta osallistuville välitetään kokouspaikalta vähintään ääni sekä kuvat käsittelyssä olevasta kirjallisesta materiaalista. Liikkuvaa kuvaa välitetään järjestäjän ja etäosallistujan laitteiden sen mahdollistaessa. Etäosallistujille varataan mahdollisuus käyttää puheenvuoroja ja tehdä ehdotuksia käytettävän järjestelmän tukemalla tavalla ääniyhteydellä tai myös kirjallisesti (esim. chat, sähköposti).
7. Mikäli etäyhteydessä ilmenee etäosallistumisen estävä tekninen häiriö, keskeytetään kokous sen selvittämisen ajaksi. Ellei yhteyttä saada uudelleen toimimaan järjestäjästä riippuvasta syystä, ei kokousta voida jatkaa. Mikäli syy ei riipu järjestäjästä, kokousta jatketaan normaalisti.
Suomen Venäjänsiniset ry perusti vuonna 2009 jalostus- ja terveysasioihin keskittyvän terveystyöryhmän.
Terveystyöryhmä ottaa kantaa venäjänsiniseen kissarotuun liittyviin jalostus- ja terveyskysymyksiin ja koordinoi rodun terveyteen tähtäävää toimintaa sekä ohjeistaa jäsenistöä näihin liittyvissä kysymyksissä.
Hallitus nimeää terveystyöryhmän vuodeksi kerrallaan. Terveystyöryhmä valitsee keskuudestaan kokousten koollekutsujan ja sihteerin. Terveystyöryhmä raportoi toiminnastaan yhdistyksen hallitukselle ja tiedottaa jäsenistöä jäsenlehden sekä kotisivujen välityksellä.
Yksi tärkeimmistä terveystyöryhmän tehtävistä on koordinoida yhteistyössä hallituksen ja kasvattajien kanssa Kissaliiton joka rodulle suosittelema Kasvatuksen tavoiteohjelma (KTO), ja pitää se ajan tasalla. Hyväksytty KTO löytyy alla olevan kuvabannerin linkin takaa.
Terveystyöryhmä suosittelee silmäpeilausta kaikille kasvatuksessa oleville kissoille ennen ensimmäistä astutusta ensimmäistä astutusta. Terveystyöryhmä kannustaa julkaisemaan peilaus- ja muut kissalle tehtyjen terveystutkimusten ja -testien tulokset julkisessa Omakissa-tietokannassa.
Yhdistys tukee vuonna 2022 jäsenten kissojen terveystestejä tai -tutkimuksia. Tuen saa valitsemalleen tutkimukselle ja on samansuuruinen tutkimuksen hinnasta riippumatta. Tuen saannin edellytyksenä on tutkimustuloksen ilmoittaminen julkiseenOmakissa-tietokantaan.
Terveystyöryhmä suosittelee verinäytteen ottamista venäjänsinisistä kissoista Hannes Lohen kissageeniprojektia varten. Tämä on helppo tapa osallistua kissojemme terveyden edistämiseen ja sen tutkimiseen. Lisätietoa Hannes Lohen projektista löytyy osoitteesta www.kissangeenit.fi
Otamme mielellämme vastaan palautetta ja toiminnan kehittämisaloitteita jäsenten tärkeiksi kokemista terveysasioista. Terveystyöryhmän yhteystiedot löydät Hallitus-sivulta.
Puheenjohtaja
Sari Pohja
Puh. 050 5635500
pj(a)suomenvenajansiniset.fi
Varapuheenjohtaja
Helinä Vaarala
varapuheenjohtaja(a)suomenvenajansiniset.fi
Sihteeri
Susanna Kantanen
sihteeri(a)suomenvenajansiniset.fi
Jäsenrekisteri
Päivi Karlsson
Puh. 040 967 0955
jasenrekisteri(a)suomenvenajansiniset.fi
Rahastonhoitaja
Nina Roikonen
rahasto(a)suomenvenajansiniset.fi
Sosiaalinen media ja markkinointi
Pia Hakala some(a)suomenvenajansiniset.fi
Koko hallitus
hallitus(a)suomenvenajansiniset.fi
Pentuneuvoja
Usein kysytyt kysymykset
Helinä Vaarala, Päivi Karlsson
pentuneuvonta(a)suomenvenajansiniset.fi
Terveystyöryhmä
Helinä Vaarala (koollekutsuja)
Eija Moody
Marianna Ripatti
terveystyoryhma(a)suomenvenajansiniset.fi
Siniset Sanomat
Helinä Vaarala (päätoimittaja)
lehti(a)suomenvenajansiniset.fi
Webmaster
Mia Raatikainen
webmaster(a)suomenvenajansiniset.fi
SINISET SANOMAT
Suomen Venäjänsiniset ry:n jäsenlehti.
MEDIATIEDOT 2026
Siniset Sanomat postitetaan yhdistyksen jäsenille ja vaihtuville eläinääkäriasemille. Irtonumero on mahdollista ostaa digiversiona. Siniset Sanomat on Suomen Venäjänsiniset ry:n tärkein tiedotuskanava yhdistyksen kotisivujen ja Facebookin ohella. Vuodesta 2018 lähtien Sinisistä Sanomista on julkaistu maksuton sininen juttu, jolla levitämme sinistä ilosanomaa jäsenistömme ulkopuolelle.
Suomen Venäjänsiniset ry on perustettu 1992 ja yhdistys on tarkoitettu kaikille kissoista ja venäjänsinisestä rodusta kiinnostuneille. Yhdistys toimii yhdyssiteenä venäjänsinisestä kissarodusta kiinnostuneiden välillä ja edistää rodun tunnettavuutta. Suomen Venäjänsiniset ry on yhdistys niin kasvattajille kuin lemmikkikissojen omistajille. Yhdistyksellä on tällä hetkellä (05/2022) jäseniä yli 260.
YHTEYSTIEDOT JA TEKNISET TIEDOT
Julkaisija: Suomen Venäjänsiniset ry
Päätoimittaja: Helinä Vaarala
Aineisto-osoite: lehti(a)suomenvenajansiniset.fi
Ilmestyy: neljä (4) kertaa vuodessa
Levikki: 270
Sidonta: Nuutattu ja stiftattu lehti
Koko: A4
Värillisyys: 4-väri
Aineistot: .rtf, .txt, .doc tai PDF vähintään 300 ppi
Kuvat: .jpg- tai .tiff, joiden koko vähintään 300 ppi
AINEISTON VIIIMEISET JÄTTÖPÄIVÄT
Aineistonpäivämäärät vuonna 2026:
1/2026 materiaali 12.2.2026 mennessä
2/2026 materiaali 30.4.2026 mennessä
3/2026 materiaali 13.8.2026 mennessä
4/2026 materiaali 29.10.2026 mennessä
ILMOITUSHINNAT YRITYKSILLE 2025
1/1 sivu, värillinen 85 €
1/2 sivu, värillinen 55 €
Banneri kotisivulle ja 1/1 värillinen sivu 160 €
Banneri kotisivulle ja 1/2 värillinen sivu 130 €
Pelkkä banneri kotisivuilla 100 €
Mainostaminen tapahtuu 3 kk jaksoissa. Banneripaikka sisältää myös yhden mainostuskerran yhdistyksen facebook-sivulla.
Siniset Sanomat on Suomen Venäjänsiniset ry:n jäsenlehti, jota on julkaistu vuodesta 1993 lähtien. Vuosien varrella lehden ulkonäkö on muuttunut ja pyrimme edelleen kehittymään erityisesti lehden sisältöä. Siniset Sanomat ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vanhojen numeroiden kannet ja linkit näytenumeroihin löytyvät täältä.
Lehden toimituksesta vastaa toimituskunta
Sähköposti: lehti@suomenvenajansiniset.fi
Paino: Lehtisepät Oy
Siniset Sanomat on lukijoidensa näköinen lehti. Jäsenet voivat vaikuttaa lehden sisältäen kertomalla toiveitaan ja lähettämällä materiaalia. Jutut, runot, kuvat tai mikä tahansa lehteen sopiva kissamainen juttu, kaikki lehteen tuleva aineisto on tervetullutta. Myös kiinnostavat artikkeli-ideat ovat tervetulleita. Voit kirjoittaa omasta näkökulmastasi ja omalla tavallasi, kunhan noudatat hyvää makua. Kaikki materiaali lähetetään toimituskunnalle.
Aineistonpäivämäärät vuonna 2026:
Ohjeita tekstin lähettämiseksi:
Ohjeita kuvien lähettämiseksi:
Suomen Venäjänsiniset ry ylläpitää yhdistyslain mukaista jäsenrekisteriä, johon tallennetaan tiedot sen jäsenistä. Jäsenrekisterin tietoja käytetään yhdistyksen jäsenlehden ja tiedotteiden osoiterekisterinä. Rekisteri toimii myös jäsenmaksujen seurannan työvälineenä. Tiedot jäsenrekisteriin merkitään jäsenten ilmoitusten perusteella eikä tietoja luovuteta yhdistyksen ulkopuolelle ja yhdistyksen sisälläkin vain hallituksen jäsenille tai muille yhdistyksen toiminnan kannalta olennaisille henkilöille. Yhdistys pyytää 1-2 kertaa vuosittain jäseniään tarkastamaan jäsentiedot käyttämänsä Yhdistysavain-palvelun kautta. Osoitteenmuutoksen voi myös tehdä tarpeen mukaan lomaketta käyttäen.
Yhdistystoiminnassa tarvitaan monenlaista osaamista ja jokainen yhdistystoiminnasta kiinnostunut jäsen voi auttaa omalla tavallaan.
Kuvaatko paljon, piirrätkö tai kirjoitatko mielelläsi? Helppo tapa osallistua yhdistyksen toimintaan on kirjoittaa lehteemme. Kaikenlaiset tekstit ovat tervetulleita, kuten myös piirrokset, sarjakuvat ja muut kuvitukset. Ja tietenkin kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Lähettämällä kissojesi kuvia jäsenlehteemme ilahdutat monia. Voit myös lähettää kissojesi kuvia yhdistyksen Facebook-sivuille, joilla julkaisemme jäsenten kissojen kuvia omassa albumissa. Haluatko onnitella kissaasi syntymäpäivänä tai vaikka näyttelymenestyksestä? Sekin onnistuu yhdistyksen Facebook-sivujen tai lehden kautta.
Tarvitsemme apukäsiä myös erilaisissa tapahtumissa, joita järjestämme tai joihin osallistumme yhdistyksenä. Tai kiinnostaako työskentely hallituksessa? Yhdistyksen syyskokous valitsee uudet jäsenet hallitukseen. Ole yhteydessä johonkin hallituksen jäseneen tai tule kokoukseen. Arvostamme suuresti myös hallituksen ulkopuolella tehtävää työtä, esim. tarvitsemme apukäsiä myös erilaisissa tapahtumissa, joita järjestämme tai joihin osallistumme yhdistyksenä. Yhdistystoiminnassa on käyttöä monenlaisille osaajille, aktiivisia ihmisiä tarvitaan aina.
Olet sydämellisesti tervetullut mukaan yhdistyksemme toimintaan – keinoja on monia!
Haluaisitko käydä kissasi kanssa kokeilemassa näyttelyharrastusta, mutta ensiaskeleen ottaminen tuntuu vaikealta? Jos haluat lähteä kokeilemaan näyttelyharrastusta, saat myös siihen apua meiltä: joku tulee tarvittaessa auttamaan ja opastamaan sinua näyttelyyn ja kertoo jo etukäteen miten näyttelyyn tulisi valmistautua. Tarvittaessa lainaamme vaikka näyttelyverhot ensikertalaiselle. Jos innostut näyttelyistä ja omaat tabletin, voit auttaa levittämään tietoa yhdistyksestä ja rodusta pyytämällä hallitukselta Powerpoint-esityksen, jonka voi laittaa pyörimään PowerPoint-sovelluksessa esim. häkin päälle.
Ota yhteys kissasi kasvattajaan tai hallituksemme jäseneen näyttelyyn osallistumista suunnitellessasi ja näyttelyapua kaivatessasi.
Jos sinulla herää kysymyksiä rodustamme, sen historiasta, yhteystoiminnasta tai muista harrastukseemme liittyvistä aiheista, ota yhteyttä hallituksen puheenjohtajaan tai sihteeriin. Toki olemme kaikki palveluksessasi ja vastaamme kaikki mielellämme kysymyksiisi. Yhteystietomme löytyvät hallitusivulta.
Voisiko sinun leikkaamattomasta kollistasi tulla vaikka vain yhden pentueen isäkissa? Pienen rotumme jatkuvuuden, terveyden ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi tarvitsemme jatkuvasti isäkandidaatteja. Liiallisen sukusiittoisuuden välttämiseksi on tärkeää, että mahdollisimman monen eri uroksen geneettinen perimä siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Yhdenkin pentueen siittäminen on suuri apu rodullemme ja kasvatukselle. Vaikka tyttökissat ovat kasvatuksessa tärkeässä roolissa, pentuja ei synny ilman kollipoikia.
Valvottu, vastuullinen kasvatus edellyttää kuitenkin niin naaraan kuin uroksen omistajilta hieman vaivannäköä. Mutta se palkitaan! Astutuksen tuloksena syntyvien pentujen tuottama ilo korvaa kaiken moninkertaisesti. Lue lisää täältä!
Jos haluat liittyä yhdistyksen jäseneksi, täytä osoitetietosi lomaketta käyttäen niin saat sähköpostitse maksutiedot.
Jos samassa kotitaloudessa asuvista perheenjäsenistä useampi kuin yksi henkilö on yhdistyksen varsinainen jäsen, muut voivat maksaa perhejäsenmaksun 6 €/vuosi, joka ei sisällä jäsenlehteä.
Kasvattajajäsen saa ilmoittaa yhteys-, pentu- ja siitosurostiedot yhdistyksen sivuille. Jos samalla kasvattajanimellä on useampi kuin yksi haltija, yksi heistä maksaa kasvattajajäsenmaksun ja muut perhejäsenmaksun.
Kasvattajat voivat liittää pentujensa uudet omistajat yhdistyksen pentuejäseniksi kalenterivuoden ajaksi, jolloin jäsenmaksu on 15 /18 euroa sisältäen jäsenlehden digitaalisena/printattuna. Saat maksutiedot jäsenrekisterin hoitajalta liittämällä kunkin pentuejäsenen jäseneksi lomakkeen avulla. Loppuvuonna maksetut jäsenmaksut voidaan sopia alkavaksi seuraavan kalenterivuoden alusta, jolloin jäsenyys on voimassa koko seuraavan kalenterivuoden.
JÄSENMAKSUT VUONNA 2026
Vuoden 2026 jäsenmaksuihin tulee kaksi eri maksua sen mukaisesti, ottaako jäsen jäsenlehden digitaalisessa muodossa sähköpostiin vaiko printtilehtenä postitettuna kotiin. Jäsenmaksut ovat:
| Digilehti | Printtilehti | ||
| 1 | Jäsen | 20 € | 22€ |
| 2 | Kasvattajajäsen | 24€ | 26€ |
| 3 | Kasvattajan liittämä pentuejäsen | 15€ | 18€ |
| 4 | Perhejäsen | 6€ | ei lehteä |
| 5 | Ulkomailla asuva jäsen, Eurooppa | 20€ | 22€ + postikulut |
| 6 | Euroopan ulkopuolella | 20€ | 22€ + postikulut |
Liittymällä Suomen Venäjänsiniset ry:n jäseneksi 01.10.-31.12.2026 saat kuluvan vuoden viimeisen lehden lisäksi jäsenyyden vuodelle 2027 sekä kaikki 4 ensi vuoden lehteä.
Suomen Venäjänsiniset ry on 1992 perustettu yhdistys kaikille venäjänsinisistä kissoista kiinnostuneille – niin kasvattajille ja sijoituskissan omistajille kuin myös lemmikkikissan omistajille. Yhdistys toimii venäjänsinisen kissarodun hyväksi edistämällä rodun kasvatusta ja tunnetuksi tekemistä Suomessa.
Suomen Venäjänsiniset ry neuvoo rotua koskevissa asioissa ja yhdistyksen pentuneuvonta auttaa pennun hankkimisessa. Yhdistys julkaisee myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Siniset Sanomat -jäsenlehteä. Jäsenlehden taso pyritään pitämään korkeana, painoarvon ollessa sen sisällössä ja laadukkaissa kuvissa.
Suomen Venäjänsiniset ry:llä on yhteistyösopimus Suomen Kissaliitto ry:n kanssa ja yhdistys tekee yhteistyötä myös ulkomaisten venäjänsinisten rotujärjestöjen kanssa.
Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta ja venäjänsinisestä kissasta saat näiltä sivuilta ja hallituksen jäseniltä jotka vastaavat mielellään kysymyksiisi.
Älykäs ja itsenäinen venäjänsininen hallitsee kotiaan pehmein tassuin.
Venäjänsiniset ovat vilkkaita ja seurallisia vielä iäkkäinäkin. Ne eivät kuitenkaan sähellä kaikessa mukana, vaan keksivät mielikuvituksellisia leikkejä yksinkin tai ottavat vartiopaikassaan ansaitun lepohetken. Venäjänsinisen vaistot ovat terävät ja kissa antaa leikkihiirille kyytiä, metsästää lelujaan ja hyvän painihetken saa vaikka villasukkien kanssa.
Oppivaisille ja älykkäälle venäjänsinisille pienet haasteet, kuten ovien avaaminen, ei yleensä tuota vaikeuksia. Kissojen mielipuuhaa ovat myös nouto- ja piiloleikit. Venäjänsiniset pitävät korkeista paikoista ja niillä on erinomainen ponnistuskyky. Ylhäältä on turvallista ja helppoa seurata kodin tapahtumia. Rodunomaisesta nopeudestaan ja eloisuudestaan huolimatta, venäjänsiniset ovat erittäin taidokkaita liikkeissään ja pääsääntöisesti ne osaavat välttää esineiden pudottelua ahtaissakin paikoissa.
Luonteeltaan venäjänsininen on valpas, älykäs, sosiaalinen ja omanarvontuntoinen, eritäin kissamainen kissa. Venäjänsininen haluaa olla läsnä, vaatimatta kuitenkaan
jatkuvaa huomiota. Se on koko ajan tietoinen siitä, mitä teet kulloinkin tai mitä kotona tapahtuu – valppaat vihreät silmät seuraavat joka askeltasi.
Venäjänsininen sopii yhtä hyvin lasten, koirien kuin rauhallisen ihmisenkin ystäväksi. Lajikumppanit ovat mieleisiä kavereita – yhdessä juostaan ja painitaan innolla. Leikkituokioiden jälkeen venäjänsininen usein vaalii omaa rauhaisaa tilaansa, johon se vetäytyy lepäilemään.
Omistajalleen venäjänsininen on ehdottoman uskollinen. Se tietää aina, kenen kissa se on. Venäjänsininen osoittaa kiintymyksensä, kissojen tapaan, tulemalla kainaloon tai syliin ja olkapäällä puskien ja kehräten. Vieraisiin venäjänsininen saattaa suhtautua varauksella periaatteella ‘parempi katsoa kuin katua’. Tämän ylpeähkön ja oman arvonsa tuntevan kissan ystävyys on ansaittava. Enemmin tai myöhemmin kissamainen uteliaisuus kuitenkin voittaa ja tutustuminen vieraisiin alkaa.
Venäjänsininen on ulkonäöltään esteettinen, tasapainoinen kissa. Siinä näkyvät hyvin lihasten liikkeet ja kissan taiturimainen notkeus. Venäjänsinisen vartalo on pitkä ja hoikahko. Pitkät jalat ja kärkeä kohti kapeneva häntä täydentävät eleganttia vaikutelmaa. Kissamaailman kauneimpiin kuuluvien silmien tulee olla suuret, vihreät ja ilmeikkäät. Kiilamaisen, kaunismuotoisen pään kruunaavat suuret, avoimet korvat.
Venäjänsinisen lyhyt turkki on helppohoitoinen. Silkinpehmeä turkki on kaksinkertainen, jolloin aluskarvat ovat yhtä pitkät kuin päällyskarvat. Hopeahohtoisen turkin tulisi olla väriltään keskisininen. Hopeanhohteen turkille antaa niin sanottu tipping eli päällyskarvojen vaaleat kärjet. Venäjänsininen on keskikokoinen kissarotu.
Urokset painavat keskimäärin 4-5 kg ja naaraat 2,5-4 kg. Kansainvälisten keskusjärjestöjen ulkomuotostandardit poikkeavat toisistaan, joten ihanteet eri puolilla maailmaa poikkeavat toisistaan muun muassa turkin värin, pään muodon ja korvien sijainnin suhteen.
Venäjänsininen kissa kuuluu niin sanottujen alkuperäisrotujen pieneen joukkoon. Itäisistä maista Venäjälle levinneen sinisen kissan uskotaan saapuneen Arkangelista Englantiin merimiesten matkassa jo 1800-luvun alussa. Rotumääritys on tehty Englannissa 1900-luvun alkupuolella, mutta jo sitä ennen näitä kissoja on esitelty Kristallipalatsin näyttelyssä 1800-luvun lopulla. Edelleen samaiset kissat ovat mukana muun muassa monien pohjoismaisten venäjänsinisten sukutauluissa.
Pohjoismaissa kasvatus alkoi Tanskassa 1940 luvulla, josta rotu levisi Suomeen Ruotsin kautta. Ensimmäiset pentueet rekisteröitiin Suomessa 1960-luvulla, mutta varsinainen kasvatus alkoi 1980-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä rodun suosio kasvoi merkittävästi. Nykyisin venäjänsinisiä syntyy noin 100 pentua vuosittain.
Tietoa tästä mielenkiintoisesta kissarodusta ja sen historiallisista vaiheista on säilynyt runsaasti sekä englantilaisissa että pohjoismaisissa julkaisuissa. Venäjänsinisiä kissoja on nähtävillä useissa näyttelyissä ja kasvattajat esittelevät mielellään rotua ja kertovat kissoistaan.
